Tänään aamulla istuin keittön pöydän ääressä, kun suuri lihava sammakko hyppeli keskellä hiekkaista pihatietämme. Huutelin pojille, että tulevat katsomaan sammakkoa. Ei tarvinnut montaa kertaa käskeä.

Sammakko käyttäytyi aika oudosti. Välillä se ryömi pitkät koivet oikosenaan pitkin hiekkaa ja välillä se jä lyyhöttämään kuin kuollut. Arvelin, että sillä on joku vaiva. Pojat vetivät saappaat jalkaan ja juoksivat pihalle sammakkoa katsomaan. Siellä he takapuoli pystyssä tutkivat sammakon vointia ja pian minulta pyydettiin astiallista vettä. Diagnoosi oli kuiva nahka. Sen takia kuulemma sammakko ei voinut jatkaa matkaansa vaan kärsi lähes kuolemankielissä.

Sammakko sai niskaansa 3 litraa hanavettä ja taisi se saada sitä mahankin puolelle. Ei mennyt aikaakaan kun se jo ryömi taas vähän matkaa eteenpäin ja sitten se otti pari loikkaakin. En tiedä, elpyikö tämä kurnuttelija vesikasteesta, vai mikä tuli, mutta hetken kuluttua se loikki iloisesti jo nurmikolla. Pojat olivat varmoja sankaruudestaan. Vedellä ja neuvokkaalla toiminnalla täytyi olla joku vaikutus sammakon virkistymiseen...

Minä taas jatkoin aamukahveja kurkku kipeänä. MEillä ollaan oltu flunssassa. Itselleni puhkesi angiina jälleen kerran kuluneella viikolla ja yöt on menneet enemmän ja vähemmän painajaisia katsellessa. Mietin tässä, kuinkahan kamala operaatio mahtaa olla aikuiselle risojen poisto nielusta? Angiina kun on aika tuttu juttu meillä eikä se tahdo oikein kiltisti mennä ohi.

Sen verran on taudista ollut hyötyäkin, että olen saanut rästihommia hoideltua sitä mukaa, kun olen sairastanut. Perjantaina lähti tavarat autotallista kierrätykseen ja tänään olen vaihtanut olohuoneeseen ja keittiöön verhoja.,.. Kröhöm. Tein 5 metrisistä kantoliinoista kivat verhot molempiin huoneisiin. Kantoliinoissa on monesti tosi ihanat värit ja nehän voi myydä vielä liinoiksi, jos sattuu kyllästymään niiden katselemiseen!!!