Kuinka moni tunnustaa käyvänsä taistelua ajan kanssa? Kumpi hallitsee ja kumpaa viedään? Minun on tunnustettava, että omalta osaltani aika vie aika hyvin, minä vikisen ja koitan pysyä perässä.

Aika oli hallinnassa melko hyvin viime vuonna vielä. Käytössä oli silloin paperikalenteri, josta sai koko viikon aikatauluista kerralla käsityksen. Nyt sitten päätin siirtyä uuteen aikaan ja otin käyttöön kommunikaattorin kalenterin. Aika ja sen hallinta katosivat utopiaan =)...

Kommunikaattorin myötä viikkonäkymä kutistui yhteen päivään, eikä siitäkään näkynyt merkinnät kokonaan. Aikaa olisi pitänyt hallita tunti tunnilta. SE osoittautui kohdallani mahdottomuudeksi ja siitä todistaa myös tyhjänä möllöttänyt blogi. EI OLE AIKAA KIRJOITTAA...

Viime viikolla sitten marssin kirjakauppaan ja ostin sen paperikalenterin. TÄllä viikolla sain kaikki menemiset siihen ylös. ALkaa olla oma aika hallinnassa, tai ainakin sen rajallisuus on käsitettävissä taas. Iso kivi pyörähti sydämeltä, kun taas aikaa riittää.

Mikähän se on, kun tekee maailman ajasta niin rajallisen? Pitäisi olla perheen kanssa laatu-sellaista, itselleen pitäisi löytää oma hetki, työt tulisi hoitaa ja koti pitää siistinä. Sitten on ystävät, jotka vaativat oman osansa ja kiireen keskellä myös lepo olisi tärkeää. 24 tuntia ei meinaa riittää, ei varsinkaan jos työtä tulee sopimaton määrä.

Viimeaikoina olen huomannut buukanneeni kalenterin hallitsemattomasti työtä täyteen ja siitä on sitten kärseneet myös yöunet. Nyt se tahti saa loppua. Onneksi saan töihin myös apuvoimia, kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Ei leikkiä korvaamatonta. Tai sitten voi leikkiä niin korvaamatonta, että käsittää oman terveyden merkityksen; jos en hallitse aikaani, sairastun ja sitten minut on korvattava.

Eräs ystäväni sanoi, laita sormi vesilasiin ja jos sinne ei jää koloa, kun vetäiset sormen pois, olet korvattavissa... Niin meistä kaikki, mutta se on hyvin ikävä tilanne, se korvaaminen. Ehkä olisi hyvä hallita aikaa, tai ainakin antautua sen rajallisuudelle, ennenkuin jotain sellaista alkaa tapahtua, että meille on sijaisen etsiminen käynnissä. Burn out ei ole kovin muodikasta -enää...

Seuraavan kerran kun juokset kiireissäsi, otappa viisi minuuttia itsellesi. istahda, katso kalenteria. Voiko jotain pyyhkiä pois? Mistä maailma kaatuu, jos sen siirtääkin kaksi viikkoa myöhempään tai jopa jättää tekemättä? Työasiat merkitään lyijykynällä, perheasiat mustekynällä. Hyvä oppi - ennen minulla oli toisin päin.

Nyt siis kuulemisiin ja kirjoittelemisiin -palaan vähän ajan kuluttua! =D